Saksan kieli

Sprechen Sie Deutsch? Puhutko saksaa? Saksan kieltä osaamaton voi huomata saksassa ensimmäisenä monet vahvat s-äänteet, kirjoitusasussa substantiivejen olevan aina kirjoitettu isolla alkukirjaimella sekä w-kirjaimen runsaan esiintymisen kielessä v-kirjaimen ohella.

Saksan kieli

Saksan kieli on äidinkielellisesti Euroopan unionin toiseksi puhutuin kieli noin 100 miljoonalla puhujallaan, sekä toiseksi opiskelluin vieras kieli Euroopan unionissa (mm. Tanskassa, Hollannissa ja Sloveniassa saksan kieltä kertoo osaavansa yli puolet aikuisväestöstä). Saksan kieli on indoeurooppalainen kieli, kuuluen niiden sisällä germaanisten kielten alaryhmään. Saksa on läheistä sukua mm. hollannin, friisin ja luxemburgin kielille. Eri kielissä saksan kielen puhujille on erillaisia nimityksiä. Suomen kieleen ”saksa” nimitys tulee Saksin maakunnasta, josta monet saksalaiset Itämerellä liikkuneet kauppiaat olivat kotoisin. Slaavilaisissa kielissä saksaa kutsutaan mykkää tarkoittavalla sanalla, esim. venäjäksi немецкий ja puolaksi niemiecki), joka ilmeisesti tarkoittaa slaavia puhumattomia ihmisiä. Germaanit ja slaavit ovat historiallisesti eläneet rinta rinnan. Italian kielessä termi on puolestaan ’tedesco’, joka on johdettu germaanisen teutoni-heimon nimestä.

Alkuperä

Kielimuistomerkkejen mukaan saksan kieli alkoi muotoutua vuoden 750 jälkeen. Ensimmäinen saksan kielimuoto oli muinaisyläsaksa, joka vaikutti noin vuosina 750-1050. Vuodesta 1050 vuoteen 1350 oli vuorossa keskiyläsaksan kausi, ja vuosia 1350-1650 kutsutaan varhaisuusyläsaksan kaudeksi. Vanhin nykypäivään asti säilynyt saksankielinen kirja on Codex Abrogans, joka on kirjoitettu 700-luvulla. Se on eräänlainen sanakirja, latinasta muinaisyläsaksaan. Kirjasta tehtiin useita kopioita, mutta nykypäivään asti on selvinnyt yksi ainoa, St. Gallenin luostarissa Sveitsissä.

Saksalaisten diasporan takia saksan kieltä puhutaan ympäri maailmaa. Enemmistökieli saksa on Saksan valtion lisäksi Itävallassa, Liechtensteinissä sekä Sveitsissä. Virallisena kielenä saksan tunnustavat lisäksi Luxemburg. Namibia sekä Belgia, joissa kaikissa on saksankieliset vähemmistöt. Saksan kieli on myös EU:n virallinen kieli. Sillä on virallinen asema myöskin eräillä alueilla Euroopassa: Tanskassa Etelä-Jyllannin alueella sekä Italiassa Etelä-Tirolissa. Saksankielisiä vähemmistöjä löytyy myös esimerkiksi Unkarista, Romaniasta, Yhdysvalloista, Argentiinasta ja Brasiliasta.

Tieteen ja kulttuurin kieli

Kuuluisia saksankielisiä tieteen parissa toimineita ovat olleet mm. yleisnero Johann Wolfgang Von Gothe sekä filosofit Immanuel Kant ja Friedrich Nietzsche. Kaunokirjailijoista maininnan ansaitseat ainakin Erich Maria Remarque, joka kirjoitti ensimäisen maailmansodan saksalaisnäkökulmaa kenties parhaiten kuvanneen teoksen ”Länsirintamalta ei mitään uutta” sekä Grimmin veljekset, jotka keräsivät erinäisiä saksalaisia kansantaruja ja -satuja, joita kutsutaan yleisnimikkeellä ”Grimmin sadut”. Kuuluisin näistä Grimmin saduista on ehkäpä Hamelnin pillipiipari. Sadussa Hamelnin kaupunkiin saapuu vieras mies värikkäässä puvussa, joka lupaa maksua vastaan auttaa  kaupunkilaisia rottaongelmassa. Pillipiipari houkuttelee kaikki kaupungin rotat seuraamaan itseään soiton voimalla, ja johdattaa rotat Weser-jokeen, jossa rotat hukkuvat. Kaupunkilaiset kieltäytyvät maksamasta sovittua summaa pillipiiparille, joka kostaa kaupunkilaisille lumoamalla kaupungin lapset ja viemällä heidät pois.

Tieteen ja kulttuurin kieli

Saksan kielellä oli eurooppalaisen yleiskielen asema ennen toista maailmansotaa, ja se toimi vielä 50-60 luvulle asti tieteiden pääasiallisena tuotantokielenä. Muun muassa Keski-Euroopassa ja Baltiassa saksa oli pääasiallinen kommunikaatiokieli eri kansojen välillä. Suomessa saksa oli myös ruotsin ohella opetetuin vieras kieli oppikouluissa vielä 1970-luvun alussa ennen peruskoulu-uudistuksen tuloa. Yhdysvaltain vaikutusvallan noustessa, saksan kielen asema kuitenkin sai väistyä englannin tieltä, josta kasvoi yleiskansallinen maailmankieli, lingua franca. Nykypäivänä Suomessa saksan kieltä voi opiskella perusopetuksessa suuremmissa kaupungeissa jo ala-asteelta lähtien, ja pienemmillä paikkakunnilla viimeistään 8. vuosiluokalta alkaen ns. B2-kielenä. Vuonna 2011 saksan kieli oli opiskelluin vieras kieli Suomen kouluissa heti suomen, englannin ja ruotsin jälkeen. Yliopistotasolla saksan kieltä voi opiskella kaikissa Suomen yliopistoissa, joissa on humanistinen tiedekunta.