Suomen ja Saamen kielet

Suomen kieli

Suomen kieli kuuluu uralilaisten kielien sukuun. Uralilaisia kieliä on noin parikymmentä ja kyseisiä kieliä puhutaan lähinnä Euroopan itä, – ja pohjoisosissa sekä Unkarissa ja sen lisäksi Siperiassa. Lähisukulaiskieliä ovat itämerensuomalaiset kielet, kuten viro sekä karjala. Hieman kaukaisempaa sukua ovat unkari sekä saamelaiskielet. Suomea puhutaan lähes vain ja ainoastaan suomessa ja reilusti yli 90 prosenttia Suomen kansalaisista puhuu kieltä äidinkielenään. Suomessa on myös noin puoli miljoona ihmistä, jotka puhuvat suomea toisena kielenään. Näistä henkilöistä suurin osa on Suomenruotsalaisia jotka näin ollen puhuvat ruotsia äidinkielenään. Kuitenkin suurin osa Suomenruotsalaisista puhuvat niin ikään Suomea sujuvasti. Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Kielen eri muodot

Suomen yleiskieli on kaikille suomen kielen puhujille yhteinen kielimuoto, joka noudattaa yleisesti hyväksyttyjä normeja. Koska yleiskieltä käytetään etenkin kirjoituksessa ja se on puhutusta kielestä selvästi erillinen kielimuoto, sitä kutsutaan myös kirjakieleksi. Puhuttua yleiskieltä käytetään lähinnä lukupuhunnassa, kun esimerkiksi valmiiksi kirjoitettua esitelmää luetaan ääneen julkisessa tilanteessa. Lukupuhuntaa käytetään myös Yleisradion uutislähetyksissä. Suomen yleiskieli perustuu vanhoihin murteisiin, ja siihen on yhdistetty tietoisesti eri murteita. Yleiskielessä on vain harvoja piirteitä, joita ei ole otettu suoraan jostain murteesta. Puhuttu suomen kieli on usein ns. yleispuhekieltä, joka eroaa yleiskielen normeista mutta ei sisällä millekään murteelle tai alueelle tyypillisiä piirteitä. Murteet ympäri Suomea vaihtelevat huomattavasti toisistaan ja eroja on paikkakunnittain. Esimerkiksi sana minä voi kääntyä niinkin moneen muotoon kuin ”miä”, ”mie”, ”mä” ja ”mää” riippuen mistä päin Suomea on kotoisin. Suomen puhekielessä on kuitenkin paljon vaihtelua esimerkiksi puhujan iän, koulutuksen, sosiaalisen aseman ja kotipaikan mukaan. Perinteisesti on tutkittu etenkin eri alueiden murteiden välisiä eroja. Nykyään ihmiset muuttavat paljon paikasta toiseen, ja myös media tasoittaa kielellisiä eroja. Silti eri puolella Suomea puhutaan yhä eri tavoin. Murteella voidaan ilmaista paikallista identiteettiä. Tasoittunutta murretta, jossa kuitenkin on joitain alueellisia piirteitä, kutsutaan aluepuhekieleksi.

Mäenkieli

Pohjois-Ruotsissa Tornionjokilaaksossa, Kiirunassa ja Jällivaarassa puhutaan meänkieltä, jota voidaan historiallisesta ja rakenteellisesta näkökulmasta pitää suomen kielen murteena, mutta kielipoliittisesti ja identiteettisyistä sitä pidetään nykyään erillisenä kielenä. Sillä on oma kirjakieli, joka eroaa suomen yleiskielestä. Meänkielellä on arvioitu olevan Pohjois-Ruotsissa 20 000–35 000 ja lisäksi muualla 15 000–25 000 puhujaa.

Ruotsissa asuu myös satoja tuhansia ruotsinsuomalaisia, jotka ovat enimmäkseen muuttaneet sinne toisen maailmansodan jälkeen, etenkin 1960- ja 1970-luvuilla. Heidän määräänsä on vaikea arvioida, koska äidinkieltä ei Ruotsissa tilastoida. 2000-luvun alussa Ruotsissa arvioitiin asuvan 200 000–300 000 suomea äidinkielenään puhuvaa. Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan noin 400 000 Ruotsin asukasta puhui tai ymmärsi suomea, meänkieltä tai molempia. Sekä suomi että meänkieli ovat olleet Ruotsissa virallisia vähemmistökieliä vuodesta 1999.

 

Saamelaiskielet

Saamenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen kehittyi sangen hitaasti ja katkonaisesti. Suomessa ensimmäiset saamenkieliset kirjat ilmestyivät vasta vuonna 1825. Samaan aikaan kun suomenkielinen kirjallisuus kehittyi huomattavasti 1800-luvun mittaan, saamenkielisen kirjakulttuurin kehittymiselle ei ollut tukea. Vain harvat kirkonmiehet puolustivat sitä. Saamenkielinen kirjakulttuuri alkoi kehittyä vasta uusien liikkeiden ja aatteiden voimistuessa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet kuuluvat niin ikään uralilaisten kielien sukuun. Saamelaiskieli on niin sanotusti elossa yhdeksän kappaletta ja näistä yhdeksästä saamelaiskielestä kuudelle on oma kirjakielensä. Kaikkien saamelaiskielten yhteinen kieli on nimeltään kantasaame.

Elossa olevat saamelaiskielet ovat:

  • pohjoissaame
  • luulajansaame
  • eteläsaame
  • kiltinänsaame
  • koltansaame
  • inarinsaame
  • uumajansaame
  • piitimensaame
  • turjansaame