Thain kieli ja kirjaimisto

Thaimaa on useimmille suomalaisille ehkä tutuin Kaukoidän maista. Se on yksi suosituimpia lomakohteita kauniin luontonsa, lämpimän ilmastonsa ja ystävällisten ihmistensä ansiosta. Oletpa sitten kokenut thaimaanmatkailija, tai vasta haaveilemassa matkasta, kannattaa hankkia etukäteen joitakin matkavinkkejä, ja ehkä opetella muutama sana thaita. Thain kieltä kuulemme nykyään paitsi siellä lomamatkoillamme, myös ihan kotimaassa, sillä Suomessa asuu vakituisesti noin 8000 thaimaalaista. Harva meistä kuitenkaan ymmärtää tätä vaikean kuuloista kieltä, saati sitten osaa lukea monimutkaisia kirjaimia. Perehdytäänpä kuitenkin hieman tähän kieleen ja sen erikoiseen kirjaimistoon.

Thain kieli

Thain kieli on hyvin analyyttinen ja tonaalinen kieli, mikä tarkoittaa sitä, että kielessä on sanajärjestyksellä ja korolla suuri merkitys. Iso osa thain kielen sanoista on yksitavuisia taipumattomia kokonaisuuksia, jotka eivät muutu muiden sanojen vaikutuksesta, ja silloin korostamisen, intonaation ja sanajärjestyksen merkitys on suuri. Järjestys on subjekti-verbi-objekti, mikä on tuttua suomen kielestä. Tosin thain kielessä adjektiivi seuraa pääsanaa toisin kuin suomessa. Esimerkiksi vaikkapa lause “minä syön maukasta riisiä” sanotaan thaiksi “minä syödä riisi maukas”. Tästä huomaamme myös, ettei verbeillä ole aikamuotoa tai persoonia, eikä nomineilla esimerkiksi artikkeleita. Sanojen taipumattomuus johtaa siihen, että se täytyy korvata erilaisilla partikkeleilla, jotka vastaavat suomen kielen päätteitä ja liitteitä, vaikkapa sellaisia kuin sanoissa pienikö, tulethan tai oletpas. Koska olemme tottuneet suomen kielen monipuoliseen taivutukseen ja erilaisten päätteiden käyttöön, voisi kuvitella, että kanssakäyminen thain kielellä on vaikeaa tai vivahteetonta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Sanoista on esimerkiksi olemassa erilaisia versioita, joiden mukaan sanasta voi päätellä onko kysymyksessä esimerkiksi kohtelias, halventava vai tuttavallinen merkitys. Pelkän kieliopin omaksuminen ei siis riitä – kielen vivahteet ja äänenpainot ovat erittäin tärkeitä.

Thaimaan kulttuuri

Muihin kieliin verrattuna thain kieli on hyvin tonaalista, eräänlainen melodia, sävelkorko ja äänenpainot ovat välttämättömiä asioita, jotka pitää omaksua. Otetaanpa esimerkiksi sävelkorkeus. Jotkin täysin erimerkityksiset sanat saadaan eroamaan toisistaan vain sävelkorkeuden perusteella, siis siinä miltä korkeudelta ja millä äänenpainolla ne lausutaan. Et varmastikaan haluaisi kutsua ystäväsi vaimoa kanaksi, mutta niin vain on, että naista tarkoittava sana voi muuttua aivan toiseksi, jos se sanotaan väärällä äänenkorkeudella.  Suomalaiselle tällaisen tonaalisuuden ymmärtäminen on varmasti vaikeaa, mutta erään thain kielen opettajan mukaan jopa thaimaalaisilta itseltään voi viedä kauan aikaa oppia ymmärtämään omaa kieltänsä täysin.

Toisaalta thaimaalaisille kielen melodisuus on hyvin luontaista, sehän opitaan ja siihen kasvetaan periaatteessa äidinmaidon mukana. Ääntämistapoja, joita on yhteensä viisi, voidaan harjoitella, vaikka kuinka paljon. Suomalaiselle on kuitenkin melko vaikeaa huomata ero näiden viiden äänenpainon, monotonisen, matalan, laskevan, korkean ja nousevan, välillä. Mutta harjoitus tekee tässäkin varmasti mestarin.

Puhuttu thai-kieli on usein myös alkusointuista ja runollista. Samalla tavalla sointuvista sanoista muodostuu eräänlainen rytmi ja runollisuus, jota käytetään ihan jokapäiväisissä keskusteluissa. Väistämättä tulee omasta äidinkielestämme mieleen muinainen suomen kieli, jota on saatu taltioitua esimerkiksi Kalevalaan. Kuinka runollista ja sointuvaa sekin on!

Vertauskuvien käyttö ja runollisuus onkin niin tyypillistä thain kielelle, että ennen vuotta 1850 kirjoitettu thaimaalainen kirjallisuus on tehty täysin runomittaan, ja runous yleensä on thaimaalaisille erittäin tärkeä taiteen muoto.

Thain kirjoittaminen

Aakkoset ovat periaatteessa niin selkeät että ne ovat säilyneet sellaisinaan, ja nykyajan thaimaalainen voi lukea helpostikin esi-isiensä kauan sitten kirjoittamia tekstejä! Kun katsomme näitä meidän mielestämme niin monimutkaisia koukeroita, tätä voi olla vaikea uskoa. Thain kielen kirjoituksen translitterointi, eli muuttaminen meidän tuntemaamme kirjoitusmuotoon latinaisilla aakkosilla saattaa olla vaikeaa, sillä sille ei ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä standardia. Thaimaassa on kuitenkin hallinnon toimesta julkaistu ohjeet esimerkiksi tienviittojen ja joidenkin julkaisujen translitteroinnille latinalaisille aakkosille, mikä on turistien kannalta mahtava asia.

Jos pyrit ymmärtämään enemmänkin thaimaalaista kulttuuria ja kieltä, on matkoistakin varmasti enemmän iloa ja hyötyä. Erilaiset yhdistetyt kieli- ja kulttuurikurssit voisivat olla tulevaisuudessa mielenkiintoinen tapa oppia ymmärtämään entistä enemmän todellista thaimaalaista elämäntapaa.