Venäjä & Venäjän kieli

Venäjä – se Suomen rakastettu ja samaan aikaan vihattu naapurimaa.

Yleisesti ottaen, kun ajattelet venäläisiä, saatat ajatella niiden satoja eri makuisia vodkia sekä heidän hyytävän kylmää talvisäätä (alhaisin lämpötila on ollut reilut -50 Cº!). Myös meille suomalaisille ovat erittäin tuttuja heidän koristeelliset ja uskonnolliset ikonit sekä söpöt matryoshka nuket. Suomessa ja etenkin Itä-Suomessa kuulee puhuttavan paljon venäjää mutta oletko koskaan pysähtynyt ihmettelemään venäjän kielen saloja?

Venäjä & Venäjän kieli

Venäjän kielet

Venäjä on maailman suurin maa, jonka pinta-ala on 6,6 miljoonaa neliökilometriä. Siksi ei ole yllättävää, että tämä valtava alue sisältää runsaasti kielellistä monimuotoisuutta. Vaikka Venäjä on Venäjän federaation ainoa liittovaltion virallinen kieli, Venäjän eri puolilla kuten Bashkirissa, Tšetšeniassa, Kreetan Tatalla ja Yakutilla puhutaan noin 100 vähemmistökieltä, joista 35 pidetään virallisina kielinä.

Kyrillisten aakkosten salaisuus

Venäjän kielessä hankaluuksia saattavat aiheuttaa jokseenkin normaali aakkosista poikkeavat kyrilliset aakkoset. Kyrillistä kirjaimistoa käytetään nykyään monien slaavilaisten keskuudessa sekä Venäjällä ja sen lähialueilla. Slaavilaiset kielet, jotka käyttävät kyrillisiä aakkosia venäjän lisäksi ovat ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, serbia sekä kirkkoslaavi. Kyrilliset aakkoset eivät ole vain ja ainoastaan aakkoset, vaan niin ikään kirjoitusjärjestelmä. Usein kyrillisen käsikirjoituksen nähdessämme oletamme sen olevan kirjoitettu venäjäksi. Kuten jo mainittiinkin, myös useat muut kansat käyttävät kyrillisiä aakkosia, vaikka kuitenkin yli puolet kyrillisten aakkosten käyttäjistä ovat venäläisiä. Itseasiassa kyrillinen kirjoitus ei ole peräisin Venäjältä vaan sen ovat keksineet kaksi bulgarialaista munkkia 9-vuosisadalla ja sen jälkeen kyseisiä aakkosia on käytetty eri kielien pohjana. Kyrillisillä aakkosilla on arviolta noin 250 miljoonaa kirjoittajaa ja puhujaa Venäjällä, Bulgariassa, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Makedoniassa, Tadžikistanissa, Ukrainassa, Mongoliassa, Montenegrossa, Serbiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa. Viimeksi mainituissa kolmessa maassa käytetään niin ikään latinalaisesta aakkostoa yleisesti, kun taas Mongoliassa heillä on myös oma mongolien käsikirjoitus. Liittyen kreikkalaisiin ja latinalaisiin käsikirjoihin kyrillinen käsikirja tuli Euroopan unionin kolmanneksi viralliseksi käsikirjoitukseksi, kun Bulgaria liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007. Ota huomioon, että jos latinan aakkoset ovat korkeintaan 26 kirjainta ja kreikan enintään 24, niin on kyrillisellä aakkostolla 33 kirjainta!

Kyrillisten aakkosten salaisuus

Sen lisäksi kyrilliset merkit voivat viedä jopa 15% enemmän tilaa kuin latinalaiset. Joten, jos alkuperäinen teksti on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin ja yksi kohdekielistäsi on kyrillinen merkkijono, on tärkeää arvioida oikea vaadittava tila jonka kyrilliset merkit vaativat.

Nykyvenäjä

Nykyvenäjän kirjakieli alkoi muotoutua 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1708 Pietari Suuri otti maassa käyttöön yksinkertaisemman oikeinkirjoituksen ja samalla aakkosista poistettiin kaksi kirjainta. Samoihin aikoihin 1700-luvulla tiedemies Mihail Lomonosow kirjoitti venäjän kielioppinsa ja lisäksi muutakin tieteellistä kirjallisuutta venäjän kielellä, luoden näin perustan sille kirjakielelle, jota 1800-luvulla alettiin käyttää. Toinen henkilö, joka vaikutti merkittävästi venäjän kielen kehitykseen, oli Aleksandr Puskin, jonka elämäntyö oli yhtenäistää venäjän kielen kirja, – puhekielen välisiä eroja. Venäjän kieleen tarttui niin ikään useita lainasanoja muista Euroopan kielistä, kuten esimerkiksi ranskasta.

Venäjän kieli Suomessa

Maantieteelliseen sijaintiin suhtautettuna Suomessa puhutaan venäjää eniten Itä-Suomessa, sillä se on luonnollisesti lähimpänä Venäjän rajaa. Varsinkin Itä-Suomessa näkyy myös paljon suomalais-venäläisiä perheitä sekä venäläisiä turisteja varsinkin venäjän suosittuina loma-aikoina. Suomesta löytyy myös useita venäjän kielelle painotettuja kouluja, kuten esimerkiksi Itä-Suomen koulu, joka toimii Joensuussa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Itä-Suomen koulu noudattaa normaalia opintosuunnitelmaa, jonka lisäksi siellä opiskellaan 4 tuntia venäjää viikoittain ensimmäiseltä luokalta alkaen. Tärkeänä opiskelua tukevana pointtina on myös Suomenkielisten ja Venäjänkielisten lasten sekä nuorten opiskelu samassa koulussa yhteisen tehtävän eli toinen toistensa kielen ja kulttuurin opettelemisen.